2. Tason tilat

GIMP has thirty-eight layer modes, split up in seven types:

Layer modes are also sometimes called blending modes. Selecting a layer mode changes the appearance of the layer or image, based on the layer or layers beneath it. If there is only one layer, the layer mode has no effect. There must therefore be at least two layers in the image to be able to use layer modes.

Voit asettaa tasotilan Tila valikosta Tasot dialogissa. GIMP käyttää tasotilaa määrittämään kuinka jokainen ylemmän tason pikseli yhdistyy samassa paikassa olevaan pikseliin alemmassa tasossa.

[Huomaa] Huomaa

Työkalupakin asetukset laatikossa on pudotusvalikko, jossa on maalaustyökalujen tiloja, jotka vaikuttavat niihin samaan tapaan kuin tasotilat. Voit käyttää kaikkia samoja tiloja maalaamiseen, jotka ovat saatavilla tasoillekin, ja sen lisäksi on olemassa kaksi lisätilaa vain maalaustyökaluille. Katso Kohta 3.3, ”Brush Tools (Pencil, Paintbrush, Airbrush)”.

Tason tilat mahdollistavat monimutkaisia värin muutoksia kuvalle. Niitä usein käytetään uusien tasojen kanssa, joka toimii eräänlaisena maskina. Esimerkiksi, jos laitat kiinteän valkoisen tason kuvan päälle ja laitat uuden tasotilan Kylläisyyteen, niin alemmat tasot näkyvät harmaansävyissä.

[Huomaa] Huomaa

Prior to blending, images have gamma correction removed and are converted from sRGB to linear. After blending, they are converted back from linear to sRGB. However, before converting back to sRGB, opacity is applied.

Kuva 8.8. Esimerkki kuvia (maskeja) tason tiloista

Esimerkki kuvia (maskeja) tason tiloista

Maski 1

Esimerkki kuvia (maskeja) tason tiloista

Maski 2


Kuva 8.9. Esimerkki kuvia (taustoja) tason tiloista

Esimerkki kuvia (taustoja) tason tiloista

Avaimenperä

Esimerkki kuvia (taustoja) tason tiloista

Ankkoja


Tason tilojen kuvauksissa alla, näytetään niiden laskukaavat. Tämä on niitä varten, joita kiinnostaa tason tilojen matematiikka. Sinun ei tarvitse kuitenkaan ymmärtää laskukaavoja, jotta voit hyödyntää tason tiloja tehokkaasti.

Kaavat ovat pikakirjoitus merkintätavassa. Esimerkiksi kaava

Kaava 8.1. Esimerkki


mikä tarkoittaa, Jokaista pikseliä kohden ylemmässä (Mask (Maski)) ja alemmassa (Image (Kuva)) tasossa, lisää jokaisesta vastaavasta väristä komponentit yhteen muodostamaan E saadaksesi tulokseksi pikselin väri. Pikselin värin komponentit tulee aina olla 0-255 väliltä.

[Huomaa] Huomaa

Ellei kuvaus sano toisin, negatiivinen värin komponentti asetetaan 0 ja värin komponentti, joka on suurempi kuin 255 asetetaan 255.

Alla on esimerkkejä eri tilojen vaikutuksista.

Koska jokaisen tilan tulokset eroavat suuresti tasojen väreistä nämä kuvat voivat antaa vain yleisen idean siitä miten ne toimivat. Suosittelemme sinua kokeilemaan niitä itse. Saatat aloittaa kahdella samankaltaisella tasolla, joista toinen on toisen kopio, mutta osittain muunneltu (joko se on sumennettu, siirretty, käännetty, skaalattu, sen värit on käännetty, jne.) nähdäksesi mitä tason tiloilla tapahtuu.

Normal Layer Modes

Normaali

In this group, only Normal is normal. Most other modes are rather cancellation modes.

Kuva 8.10. Esimerkki tasotilasta Normaali

Esimerkki tasotilasta ”Normaali”

Molemmat kuvat on sulautettu toisiin samalla teholla.

Esimerkki tasotilasta ”Normaali”

100% peittokyvyllä vain ylempi kerros näkyy kun sekoitetaan Normaalilla.


Normaali tila on oletus tasotila. Ylimpänä oleva taso peittää sen alla olevat tasot. Jos haluat nähdä mitään ylimmän tason alta, kun käytät tätä tilaa tulee siinä olla läpinäkyviä alueita.

Sen kaava on:

Kaava 8.2. Normaali tasotilan kaava


Roiskiva

Kuva 8.11. Esimerkki tasotilasta Roiskiva

Esimerkki tasotilasta ”Roiskiva”

Molemmat kuvat on sulautettu toisiin samalla teholla.

Esimerkki tasotilasta ”Roiskiva”

100% peittokyvyllä vain ylempi kerros näkyy kun sekoitetaan Roiskivalla.


Roiskiva tila roiskii ylemmän tason sen alla olevaan tasoon piirtämällä satunnaisen pikselien kuvion alueisiin, joissa on osittaista läpinäkyvyyttä. Se on hyödyllinen tasotilana, mutta se on usein hyödyllinen maalaustilassa.

Tämä on erityisesti näkyvää kuvan reunojen sisällä. Se on helpointa nähdä suurennetussa ruudunkaappauksessa. Vasemmalla oleva kuva näyttää Normaali tasotilan (suurennettuna) ja oikealla oleva kuva näyttää molemmat tasot Roiskiva tilassa, mistä voi nähdä selvästi miten pikselit ovat levittäytyneet.

Kuva 8.12. Suurennetut kuvankaappaukset

Suurennetut kuvankaappaukset

Normaali tila.

Suurennetut kuvankaappaukset

Roiskiva tila.


Color Erase

TODO

Erase

TODO

Merge

TODO

Erase

TODO

Lighten Layer Modes

Vaalenna

Kuva 8.13. Esimerkki tason tilasta Vaalenna

Esimerkki tason tilasta ”Vaalenna”

Käytetty Maski 1 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.

Esimerkki tason tilasta ”Vaalenna”

Käytetty Maski 2 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.


Vaalenna tila vertaa jokaista ylemmän tason pikselin komponenttia alemman tason vastaavaan ja käyttää suurempaa arvoa tuloksena saatavaan kuvaan. Täysin mustilla kerroksilla ei ole vaikutusta lopulliseen kuvaan kun taas täysin valkoiset tasot johtavat valkoiseen kuvaan.

Sen kaava on:

Kaava 8.3. Vaalenna tasotilan kaava


Tämä tila on vaihdannainen; kahden tason järjestyksellä ei ole merkitystä.

Luma/Luminance lighten only

TODO

Näyttö

Kuva 8.14. Esimerkki tasotilasta Näyttö

Esimerkki tasotilasta ”Näyttö”

Käytetty Maski 1 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.

Esimerkki tasotilasta ”Näyttö”

Käytetty Maski 2 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.


Näyttö tila kääntää jokaisen näkyvän pikseliarvot kuvan molemmista tasoista. (Se siis vähentää kummastakin 255.) Sitten se kertoo ne toisiinsa, jakaa 255 ja kääntää arvon uudestaan. Lopputuloksena saatu kuva on yleensä kirkkaampi ja joskus kuluneelta ulkomuodoltaan. Poikkeuksina ovat musta taso, joka ei muuta toista kerrosta ja valkoinen taso, josta tulee valkoinen kuva. Tummemmat värit kuvassa näyttävät enemmän läpinäkyviltä.

Sen kaava on:

Kaava 8.4. Ruutu tasotilan kaava


Tämä tila on vaihdannainen; kahden tason järjestyksellä ei ole merkitystä.

Varjosta

Kuva 8.15. Esimerkki tasotilasta Varjosta

Esimerkki tasotilasta ”Varjosta”

Käytetty Maski 1 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.

Esimerkki tasotilasta ”Varjosta”

Käytetty Maski 2 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.


Varjosta tila kertoo alemman tason pikseliarvon 256:lla ja sitten jakaa sen ylemmän tason käänteisellä pikseliarvolla. Tuloksena saatu kuva on yleensä kirkkaampi, mutta jotkut värit ovat käänteisiä.

Valokuvauksessa varjostaminen on tekniikka, jota käytetään pimiössä vähentämään valotusta tietyissä alueissa kuvaa. Tämä tuo esiin varjojen yksityiskohtia. Tähän tarkoitukseen käytettynä varjostus saattaa toimia parhaiten Harmaasävy kuvilla sekä maalaustyökalulla, tasotilan sijasta.

Sen kaava on:

Kaava 8.5. Varjosta tasotilan kaava


Summa

Kuva 8.16. Esimerkki tason tilasta Summa

Esimerkki tason tilasta ”Summa”

Käytetty Maski 1 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.

Esimerkki tason tilasta ”Summa”

Käytetty Maski 2 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.


Summa tila on yksinkertainen. Ylemmän ja alemman tason pikseliarvot lisätään yhteen. Tuloksena saatu kuvan on yleensä vaaleampi. Kaavasta voi saada arvoja, jotka ylittävät 255, joten osa vaaleista väreistä saattaa tulla asetetuiksi suurimpaan arvoon 255.

Sen kaava on:

Kaava 8.6. Summa tason tilan kaava


Tämä tila on vaihdannainen; kahden tason järjestyksellä ei ole merkitystä.

Darken Layer Modes

Tummenna

Kuva 8.17. Esimerkki tason tilasta Tummenna

Esimerkki tason tilasta ”Tummenna”

Käytetty Maski 1 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.

Esimerkki tason tilasta ”Tummenna”

Käytetty Maski 2 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.


Tummenna tila vertaa jokaista ylemmän tason pikselin komponenttia alemman tason vastaavaan ja käyttää pienempää arvoa tuloksena saatavaan kuvaan. Täysin valkeilla kerroksilla ei ole vaikutusta lopulliseen kuvaan kun taas täysin mustat tasot johtavat mustaan kuvaan.

Sen kaava on:

Kaava 8.7. Tummenna tasotilan kaava


Tämä tila on vaihdannainen; kahden tason järjestyksellä ei ole merkitystä.

Luma/Luminance darken only

TODO

Kerro

Kuva 8.18. Esimerkki tasotilasta Kerro

Esimerkki tasotilasta ”Kerro”

Käytetty Maski 1 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.

Esimerkki tasotilasta ”Kerro”

Käytetty Maski 2 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.


Kerro tila kertoo ylemmän kerroksen pikseliarvot sen alla olevan kerroksen pikselien kanssa ja jakaa tulon 255:llä. Tuloksena on yleensä tummempi kuva. Jos kumpikaan taso on valkoinen on lopputuloksena saatava kuva sama kuin toinen taso (1 * I = I). Jos kumpikaan taso on musta niin lopputuloksena saatava kuva on kokonaan musta (0 * I = 0).

Sen kaava on:

Kaava 8.8. Kerro tasotilan kaava


Tämä tila on vaihdannainen; kahden tason järjestyksellä ei ole merkitystä.

Lisävalota

Kuva 8.19. Esimerkki tasotilasta Lisävalota

Esimerkki tasotilasta ”Lisävalota”

Käytetty Maski 1 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.

Esimerkki tasotilasta ”Lisävalota”

Käytetty Maski 2 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.


Lisävalota tila kääntää alemman tason pikseliarvon, kertoo sen 256:lla, jakaa sen ylemmän tason pikseliarvolla plus yksi ja kääntää lopputuloksen. Sillä on tapana tehdä kuvasta tummempi, jossain määrin samalla tavoin kuin Kerro tilassa.

Valokuvauksessa, lisävalottaminen on tekniikka, jota käytetään pimiössä nostamaan valotusta tietyissä alueissa kuvaa. Tämä tuo esiin kohokohtien yksityiskohtia. Tähän tarkoitukseen käytettynä, lisävalottaminen toimi parhaiten Harmaasävy kuviin ja maalaustyökalun kanssa, tasotilan sijasta.

Sen kaava on:

Kaava 8.9. Lisävalota tasotilan kaava


Linear burn

TODO

Contrast Layer Modes

Peitä

Kuva 8.20. Esimerkki tasotilasta Peitä

Esimerkki tasotilasta ”Peitä”

Käytetty Maski 1 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.

Esimerkki tasotilasta ”Peitä”

Käytetty Maski 2 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.


Peite tila kääntää alemman tason pikseliarvon, kertoo sen ylemmän tason kaksinkertaisella pikseliarvolla, lisää siihen alemman tason alkuperäisen pikseliarvon, jakaa sen 255:llä, sitten kertoo sen alemman tason alkuperäisellä pikseliarvolla ja jakaa sen uudestaan 255:llä. Se tummentaa kuvaa, mutta ei niin paljon kuin Kerro tila.

Sen kaava on: [5]

Kaava 8.10. Peitä tasotilan kaava


Pehmeä valo

Kuva 8.21. Esimerkki tasotilasta Pehmeä valo

Esimerkki tasotilasta ”Pehmeä valo”

Käytetty Maski 1 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.

Esimerkki tasotilasta ”Pehmeä valo”

Käytetty Maski 2 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.


Pehmeä valo tila ei liity Kova valo tilaan millään muulla tavalla kuin nimellään, mutta sillä on tapana tehdä reunat pehmeämmiksi ja värit vähemmän kirkkaiksi. Se on samanlainen Peitä tilan kanssa. Joissain GIMPin versioissa, Peitä tila ja Pehmeä valo tila ovat identtisiä.

Kaava on monimutkainen. Se tarvitsee Rs, näyttötilan tulokset :

Kaava 8.11. Ruutu tasotilan kaava


Kaava 8.12. Pehmeä valo tilan kaava


Kova valo

Kuva 8.22. Esimerkki tasotilasta Kova valo

Esimerkki tasotilasta ”Kova valo”

Käytetty Maski 1 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.

Esimerkki tasotilasta ”Kova valo”

Käytetty Maski 2 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.


Kova valo tila on aika monimutkainen, koska sen kaavassa on kaksi osaa, toinen tummille väreille ja toinen kirkkaille väreille. Jos pikselin väri ylemmässä tasossa on suurempi kuin 128, tasot yhdistetään ensimmäisen alla näytetyn kaavan mukaan. Muutoin ylemmän ja alemman tason pikseliarvot kerrotaan yhteen, kerrotaan kahdella ja sitten jaetaan 256:lla. Voit käyttää tätä tilaa yhdistämään kaksi valokuvaa yhteen ja saada kirkkaita värejä terävillä kulmilla.

The equation is complex and different according to the value >128 or < 128:

Kaava 8.13. Kova valo tasotilan kaava, M > 128


Kaava 8.14. Equation for layer mode Hard light, M < 128


Vivid light

TODO

Pin light

TODO

Linear light

TODO

Hard mix

TODO

Inversion Layer Modes

Erotus

Kuva 8.23. Esimerkki tason tilasta Erotus

Esimerkki tason tilasta ”Erotus”

Käytetty Maski 1 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.

Esimerkki tason tilasta ”Erotus”

Käytetty Maski 2 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.


Erotus tila vähentää ylemmän tason arvon alemmasta tasosta ja ottaa tuloksen absoluuttisen arvon. Riippumatta miltä alkuperäiset tasot näyttävät, niin tulos näyttää varsin oudolta. Voit käyttää sitä kääntämään kuvan elementtejä.

Sen kaava on:

Kaava 8.15. Erotus tason tilan kaava


Tämä tila on vaihdannainen; kahden tason järjestyksellä ei ole merkitystä.

Exclusion

TODO

Vähennä

Kuva 8.24. Esimerkki tason tilasta Vähennä

Esimerkki tason tilasta ”Vähennä”

Käytetty Maski 1 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.

Esimerkki tason tilasta ”Vähennä”

Käytetty Maski 2 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.


Vähennä tila vähentää ylemmän tason pikseliarvot alemmasta tasosta. Tuloksena saatu kuva on tavallisesti synkempi. Voit saada tuloksena saatuun kuvaan paljon mustaa tai melkein mustaa. Kaavalla on mahdollista saada negatiivisia väriarvoja, joten osa tummista väreistä saattaa saada pienimmän arvon 0.

Sen kaava on:

Kaava 8.16. Vähennä tasotilan kaava


Rakeisuuden erotus

Kuva 8.25. Esimerkki tasotilasta Rakeisuuden erotus

Esimerkki tasotilasta ”Rakeisuuden erotus”

Käytetty Maski 1 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.

Esimerkki tasotilasta ”Rakeisuuden erotus”

Käytetty Maski 2 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.


Rakeisuuden erotus tilan tarkoituksena on vähentää filmin rakeisuutta tasosta tehdäkseen uuden tason, joka on puhdas rakeinen, mutta se voi olla hyödyllinen antamaan kuville martioidun ulkomuodon. Se vähentää ylemmän tason pikseliarvon alemmasta tasosta ja lisää siihen 128.

Sen kaava on:

Kaava 8.17. Rakeisuuden erotus tasotilan kaava


Rakeisuuden kiinnitys

On olemassa vielä kaksi tasotilaa, mutta ne ovat vain maalaustyökaluille. Katso Maalaustilat lisätiedoksi.

Kuva 8.26. Esimerkki tason tilasta Rakeisuuden kiinnitys

Esimerkki tason tilasta ”Rakeisuuden kiinnitys”

Käytetty Maski 1 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.

Esimerkki tason tilasta ”Rakeisuuden kiinnitys”

Käytetty Maski 2 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.


Rakeisuuden kiinnitys tila yhdistää rakeisuus tason (mahdollisesti, jonka olet luonut Rakeisuuden erotus tilalla) nykyiseen tasoon, jättäen rakeisen version alkuperäisestä tasosta. Se toimii täysin vastakohtaisesti Rakeisuuden erotuksen kanssa. Se lisää ylemmän ja alemman tason toisiinsa ja vähentää 128.

Sen kaava on:

Kaava 8.18. Rakeisuuden kiinnitys tasotilan kaava


Jaa

Kuva 8.27. Esimerkki tasotilasta Jaa

Esimerkki tasotilasta ”Jaa”

Käytetty Maski 1 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.

Esimerkki tasotilasta ”Jaa”

Käytetty Maski 2 ylempänä taso 100% peittokyvyllä.


Jaa tila kertoo jokaisen pikseliarvon alemmasta tasosta 256:lla ja jakaa sen vastaavalla ylemmän tason pikseliarvolla plus yksi. (Lisäämällä yhden nimittäjään välttää nollalla jakamisen.) Lopputuloksena saatu kuva on usein vaaleampi ja joskus se näyttää palaneelta.

Sen kaava on:

Kaava 8.19. Jaa tasotilan kaava


HSV Components Layer Modes

HSV Hue

TODO

HSV Saturation

TODO

HSL Color

TODO

HSV Value

TODO

LCh Components Layer Modes

LCh Hue

TODO

LCh Chroma

TODO

LCh Color

TODO

LCh Lightness

TODO

Luminance

TODO

Jokaisessa kuvan tasossa voi olla eri tasotila. (Tietenkin kuvan alimman tason tasotilalla ei ole mitään vaikutusta.) Tasotilojen vaikutukset ovat kasaantuvia. Alla olevassa kuvassa on kolme tasoa. Ylin taso koostuu läpinäkyvyyden ympäröimästä Wilberistä ja sen tasotila on Erotus. Toinen kerros on kiinteä vaalean sininen tausta ja sen tasotila on Summan. Alin taso on täytetty Red Cubes (Punaiset Kuutiot)-kuviolla.

Kuva 8.28. Monitasoinen esimerkki

Monitasoinen esimerkki

GIMPillä on samankaltaisia tiloja käytössä maalaustyökaluilla. Näitä on kaksikymmentäyksi samaa kuin tasotilat, sekä niiden lisäksi kaksi muuta tilaa, jotka ovat ominaisia maalaustyökaluille. Voit asettaa näitä tiloja Tila valikosta Työkalun asetukset dialogista. Kuten aikaisemmissa kaavoissa taso, jolle piirrät on alempi taso ja pikselit, jotka maalaat työkalulla on ylempi taso. Luonnollisesti et tarvitse kuvassa enempää kuin yhden tason käyttääksesi näitä tiloja, koska ne toimivat vain nykyisessä tasossa ja valitussa maalaustyökalussa.

Katso Kohta 3.1.3, ”Paint Mode Examples”, jos haluat lisätietoa kahdesta lisämaalaustilasta.



[5] Tämä kaava on *teoreettinen* kaava. Johtuen Bug #162395 , todellinen kaava on vastaava Pehmeän valon kanssa. Tämän bugin korjaaminen muuttamatta olemassa olevien kuvien olomuotoa on vaikeaa.